Mielikuvia astrologiasta

Olen pienestä asti ollut kiinnostunut tähtitieteestä. En niin paljon, että liikkuisin niissä porukoissa tai tutkisin taivasta yökaudet. En omista edes kiikaria. Ehkä tajuan tuota avaruudellista tilaa jotenkin. Sen verran olen lukenut, että aina vain ihmettelen lisää. Sen verran lukenut myös fysiikkaa, että jotain on jäänyt päähänkin. Ymmärrän, että on tietyt avainluvut, joiden avulla yleensä olemme olemassa, painovoimassa yms. Ymmärrän myös, että tyhjä tila on ainetta, joka on niin nopeavärähteistä, että sitä ei silmin näe. Ymmärrän myös, että avaruudessa on hiukkasia, joista tämän hetkinen tiede tietää vain pienen murto-osan. Ja aaltoja, värähtelyjä ja ties mitä. Hirvittävän vähän kuitenkin ymmärrän. Yhtä vähän kuin ymmärrän miten syntyy tuollainen kehäkukka eli arnika, jonka liitän tähän vielä keltaisena Leijona-kukkasena. Tosin tämä kasvi sopinee myös Aurinko-Neitsyt aikaan, sillä kasvi on yrtti ja hyvin monia vaivoja hoitava sellainen.

Astrologiaa kutsutaan tähdistä ennustamiseksi. Se kiihottaa joitakin enemmän kuin ehkä juuri se keskeisin osa siinä eli itsensä tunnistaminen. Minua ei niinkään kiinnosta astrologiassa mikään ennustaminen, vaan enemmänkin katson jäljestä päin, mitä loksahti, eli sen tutkiminen.

Mutta miten ihmeessä se astrologinen sisältö oikein syntyykään?

Ensinnäkin kun puhutaan tähdistä, ymmärrän ne suurina galaksirykelminä, sumuina tai valoilmiöinä, jotka ovat joskus jo kuolleet, räjähtäneet ja synnyttävät uutta kuviota. Ei siis ole olemassa jotakin yhtä suurta tähteä, vaan Linnunratamme kaltaisia kokonaisuuksia, joissa on miljoonittain ehkä juuri Aurinkokuntamme kaltaisia järjestelmiä. Planeetaksi kutsutaan järkälettä, joka kiertää keskusplaneettaa, jolla on suurin vetovoima. Kuut taas järkäleitä, joita planeetat vetävät puoleensa. Meteoriitit pieniä siruja jostakin suuremmasta, jotka sinkoilevat eksyksiin usein toisiinsa törmätessä, mutta joukkiona kiertävät kiltisti omaa rataansa. Ihmeellisintä, että kaikki pyörivät ja liikkuvat tuolla avaruudessa. Mikään ei ole stabiilia. Mikään ei pysähdy. Avaruuslennoilla tapahtuva jätekin tuolla kiertää Maan ympäri omaa rataansa. Näin olen ymmärtänyt. Koko Aurinkokunta liikkuu oma vauhtiaan aurinkoine kaikkineen. Ja kaikki nämä järkäleet ovat yksilöitä, ei mikään toistensä kaltainen ja jopa pyörii itsensä ympäri omalla tavallaan.

Horoskooppi on sama kuin aurinkomerkki eli se hetki missä asennossa kierrollaan Auringon ympäri  on Maa kohdistettuna tiettyyn tähtijärjestelmään. Tiedän, että ne asennot suhteessa kaikkeen ovat muuttuneet tuhansien vuosien aikana, koska kaikki liikkuu ja muuttaa paikkaansa suuressa universumissa. Linnunratammekin kiertää jotain, jota jotkut tulkitsevat suureksi mustaksi aukoksi.

Palaan nyt kuitenkin siihen järjestelmään, mikä syntyi tuhansia vuosia sitten. Siis esim. juhannuksen aikoihin syntyneet kokevat jotakin, mikä tulee sieltä osasta avaruutta, jossa on joskus yhdistetty avaruuden 'valot' kuvioksi ja sille on annettu nimi Rapu. Minä olen syntynyt ihan rapu-asteen alussa. Minuun voisi siis vaikuttaa jopa Kaksonenkin. Ja uuden astrologisen tiedon mukaan olisinkin Kaksonen. Henkinen tieto puhuu usein, että edellisissä elämissä olemme käyneet läpi edellisen tähtimerkin energiat. Tiedä häntä. Mielenkiintoisia tulkintoja!

Ymmärtäisin, että avaruudessa joka puolella olemme kosketuksessa hiukkasiin, joita tähtirykelmät singoavat liikkeistään ja energiastaan. Ovatko ne sitten ioneja vai mitä, niin ne kohtaavat pienen Aurinkokuntamme järjestelmän. Aurinko on tämän tähtijärjestelmän edessä syntymähetkellä, välittäjänä, tasoittajana kuin muuntaja, joka lähettää edelleen osan näistä hiukkasista Maahan. Onko juuri ne vastasyntyneet niitä herkkiä vastaanottimia, johon tämä hiukkasenergia luo syvimmän jälkensä? Näin ehkä tulkitaan. Ihmisen kasvaessa se ei sitä niin herkästi enää kosketa, mutta vaikuttaa.

Kuu tekee saman ilmiön ollen vuorovaikuttajana ja kanavana ehkä sitten jo toisenlaisen tähtirykelmän energialähetyksessä. Mutta nousumerkki, joka syntyy Maan pyöriessä akselinsa ympäri, saa suoran lähetyksen ilman välikäsiä. Se on kuitenkin nopea kuin pikaleima, koska Maan pyöriessä sen kulma siinä ei viivy pitkään. Muistan poikani, kun hän oli juuri oppinut kirjoittamaan, kirjoitti ensimmäisen 'ajatelman': " Kun nousin elämään, en tiennytkään, että tämä kaikki oli näin suurta". Tuo tuli mieleen tuosta 'nousumerkistä'. Mutta näin ollen näkisin, että tuon 'nousun' hetkellä galaksit sinkoavat suuren pikaisen hiukkasenergiansa estotta vastasyntyneeseen. Siihen leimaan on helppo saman värähtelyn tai energian kiinnittyä joka kierrolla lisää. Näinkö kasvaa persoona? Tietenkin tähän kaikkeen ovat vaikuttamassa kaikkien planeettojen kosketukset ja taustalla olevien tähtijärjestelmien lähetykset.

Näin minä kuitenkin ymmärrän ja omassa päässäni löydän jotain järkeä koko astrologiaan. Tuhansien vuosien saatossa tähtien tutkijat ovat sitten tehneet mielenkiintoisia yhteenvetoja siitä, miten ihmispersoonat syntyvät ja kehittyvät. Muistan myös lukeneeni, että ne hiukkaset eivät aina pysy samanlaisina. Avaruudessa kuolee ja syntyy koko ajan. Ja Aurinkokunta siirtyy aina uudenlaisten hiukkasten vaikutukseen. Siinä on pienen ihmislapsen sielu, mieli ja ruumis joskus kovalla koetuksella. Me emme tiedä, millainen olotila oli monen tuhannen vuoden takaisella ihmisellä, ja kuinka paljon se on muuttunut.

Tuntuu hyvältä purkaa tällaisia mielikuviani, olkoon se sitten ihan pähkähullua. Lähinnä itselleni tätä puran. Objektiksi, vähän etäälle omasta päästäni. Tätä naiivia alkutietoani on sitten nimittäin paljon helpompi tarkastella taas uudestaan. Aion kuitenkin ottaa enemmän selvää siitä, miten tämä kaikki oikein tapahtuukaan. Tai ainakin tulkintoja ja huomioita siitä kirjallisuudesta mitä minulla on. Filosofi Spinozan yksinkertaisen tietoteorian mukaan alin tieto on mielikuvatieto, seuraavana on yhteisöllinen käsitetieto (tässä käytän omaa termiä, kun en muista kaikkea), ja ylimpänä intuitiivinen tieto. Pyrin löytämään tuota käsitetietoa enemmän.

Minulla alkaa olla Jupiter yhtymä Pluto Leijonassa vaikutuskenttää jo kasvattamassa. Enkä katso, että se olisi ihan pikkuinen juttu varsinkaan, kun olen noususkorpioni.

Jupiter yhtymä Pluto 

Almanakkaa ostamassa

Eräs pankki on lähettänyt almanakan joka vuodelle, niin kauan kuin mieheni eli. Viimeinen tuli 2011.

Sitten olen kaivannut sitä. Enkä koskaan ole muistanut sitä ostaa. Katselin noita vanhoja ja selailin. Kuinka paljon hyvää tietoa niissä on. Astrologillekin tai tähdistä kiinnostuneille ainakin.

Kieli on vähän toisenlaista. 

Siis todellinen käsikirja! Ja se on ollut tavallisen kansan käytössä iät ajat. 

Kaupunkireissulle suunnittelin ostaa sen nyt. Kirjakaupassa oli ALE. Huomasin, kun tulin kotiin, mukanani oli tarukirja jättiläisistä ja Markus Hotakaisen kirja Mars. Unohdin sen almanakan, kuten usein olen tehnyt ennenkin. Kirjakauppa vie minulta järjen!  Toisaalta, yritän hankkia almanakan ensi vuodeksi. Jos muistan.

Merkurius neliöi...

Astrologia voi olla hauskaakin!

Mars naurattaa. Naurattaa kai sen kulmakin, onhan se sekstiilissä syntymäkarttani Marsin kanssa. Avautumassa, avaamassa uusia ovia, antamassa palkkioita. Tekemisen iloista meininkiä. Vaikka sekstiili muodostuukin märästä Skorpioni Marsista ja kitsaan maallisesta Neitsyt-Marsista, METSÄT OVAT TÄYNNÄ MARJOJA  JA SIENIÄ!! 

Saturnus on edelleen vaikuttamassa Rosa-asteroihini. Askartelen ruusuilleni tukeja, jotta ne eivät laahaisi pitkin maata ja huiteleisi miten sattuu. Onni-ruusulla on onnentupansa. Ranskanruusulla eiffeltorninsa. Kirkonruusulle piirtelin malliksi kirkontornia ja Tarja Haloselle muistoksi Kultarannan torniosiota. Kikatellen niitä suunnittelen. Oikeita sekstiilituotteita kerrassaan. Kuvan jätepuusta askartelemani aita auttaa kultapalloa, mutta tuolilla ei nyt ehditä istuskella.

Kun Marsin sekstiili puhuu palkkioista, niin todella metsä avaa sylinsä ja palkkansa. Samoin oman pihan kurtturuusut avaavat kukkiansa ensimmäistä kertaa. Kiitos, kiitos! 

Ja nauratti kovasti, kun luin astron transiittitulitusta samaisesta kuviosta. Jotakin salassa pitämääni haavetta tuon julki. Joo. Enpäs voi sanoa astrologiaharrastuksesta mitään suurempaa haavetta, enemmänkin haastetta, mutta tosi on, että astrologiaa pidetään, kumma kyllä, vieläkin usein salassa. 

Ei ukko-kultakaan aikoinaan uskaltanut sisarelleen ilmaista, että vaimo on astrologiakursseilla, vaan pyöristi sen 'jonkinlaisella hoitoalan kurssilla'. Ei ole enää ukko-kultaa eikä sisartakaan. Vaimo rellestää miten sattuu.

Eli uskalsin tehdä kyselyä facebook-sivuston ystäville, jos joku olisi kiinnostunut astrologiasta. Yleensä tykkäämisiä on pilvin pimein. Nytpä sitä ei ollut. Kyllä se hämmentää monia. 

Mutta tätäkö tämäkin avautuva sekstiili sitten ilmentää. Jotakin uutta kehiin! Sieltä sateisen salaiselta skorpionilammesta pinnalle vain ihmisten hämmennettäväksi. Siinä on neitsytmäiselle analysoinnille oma paikkansa nyt.

Hauska sattuma sekin, että Merkurius on yhtymässä Marsiini. Vai onko tämä edes hauskaa? Se voi olla varoituskin. 

Astrologia on puhunut!

Saturnuksen vaikutuksesta

Saturnus möyrii tuolla Skorpionissa mylläten sisintäni hereille ja painaen sitä samalla syvemmäs ja syvemmäs tutkimaan kriittisesti sen eri komeroita. Jollakin tapaa ehkä juuri se, että etsiydyn omaan seuraani, enkä helposti lähde liikkeelle, on Saturnuksen vaikutusta. Se on tällä hetkellä huoneessani 11 ja painottaa suhdettani ympäristööni ja sosiaaliseen olemiseeni. Haluan olla olemassa ja yhtä lailla haluan olla omissa oloissani. Saturnus on ohittanut asteella 15 Rosa-asteroidini, jolloin ajatukseni ovat paljon pyörineet pienen ruusutarhani ympärillä. Tämä aika on antanut minulle uusia merkityksiä senkin suhteen. Olen huomannut, että suu  vaahdossa puhun ruusuista, niiden luonteesta ja historiasta asiakkailleni kahvilassa. Innostan heitäkin hankkimaan ruusuja ja opastan mistä niitä saa. Olen siis jonkinlainen mainoskäsi ja innoittaja ruusunkasvattajien ja kaupankäynnin välillä. Samalla kun olen korostanut ruusun henkisen tuen puolta elämässäni. Huomaamattani tuon esille lauseen: -Ruusut ovat paikanneet jotakin tyhjiötä sielussani.

Kriittinen näkökohta ruusunkasvattajana tulee esiin siinä, että mieluusti työnnän ruusukirjojani kysyvän käsiin. Miten niitä hoitaa? Siitähän en tiedä mitään vielä. Se on vasta kolmen vuoden kokemukseni. 

Mutta sattuvasti Saturnus minua ohjailee. Saturnus on nyt 17 astetta Skorpionia eli taivaltamassa matkansa toista puoliskoa kohti Jousimiestä. Se saapuu Kheironille vielä samassa huoneessa 18 asteessa ja kohtaa Nousumerkkini eli Asc-akselini 27 asteessa. Syksypuoli onkin sitten varmaan sekä kahvilani, ruusutarhani, että elämäni inventaarioaikaa. Eräänlainen aidan ylitys. Mitähän siellä toisella puolella?

Uskonpa, että jotakin puretaan, kuten tuo pojantyttäreni kanssa rakentama tiipii kuvassa aidan toisella puolella, jota tuuli ja sade nyt on jo aikamoisesti riepotellut.

Nyt kuitenkin pitänee nauttia Saturnuksen ja Marsin iloisesta avautuvasta kulmasta sekstiilinä tämän kuun ja syyskuunkin aikana. Sekstiili ei paina päälle. On kuin planeetta tuolloin vain kurkkaisi ja iskisi silmää: "Antaa mennä! Tee mitä haluat, kun vain muistat, että kaikki löytyy vielä edestäsi!" Tosin tämä kulma tulee päälle parhaimmillaan syyskuun alusta, mutta enteilee sopivaa vapautta ja voimaa eli jotakin mitä tarvitsen, sillä uudenlainen tehtävä odottaa.

Kun minulla syntymäkartallani on Saturnus 8. huoneessa Plutoon yhtyneenä (Vesta siinä välissä), niin tulee mieleen, että juuri tuo kuvio luo eteeni (eli itse luon) aina vain uusia haasteita, joita väliin ihastelen ja väliin kiroan. 

Tällaista lupailee kuvio astro.fi-sivustolta:

Saturnus sekstiili Mars

Tämän ohituksen voimakkuus on  tähteä.
Tarkka ajankohta 8.9.2014
Vaikutus alkaa 8.8.2014 ja päättyy: 22.9.2014
Tämä ohitus toistuu noin 10-20 vuoden välein.

Sinulla on oma äärimmäisen tärkeä tehtäväsi yhteiskunnallisen ja sosiaalisen kehityksen toteuttajana ja tämä aika tulee palkitsemaan sinut tuon tehtävän suorittamisesta, sikäli kun olet siihen pystynyt. Palkintosi tulet saamaan kaikkien sinulle tärkeiden ja arvokkaiden sitoutumisten tuottamana menestyksenä ja sitä kautta lisääntyvänä valtana ja vastuuna. Voit huoletta panostaa lisää kaikille sellaisille alueille, jotka tuntuvat tämän jakson aikana menestyvän, sillä juuri nämä tekemiset tulevat jatkossa johdattamaan sinut menestyksesi huipulle. Ei siis kannata jäädä tumput suorana odottamaan mitä lahjoja sinulle on tippumassa, sillä aktiivisella osallistumisella voit helposti tuplata tai jopa triplata tämän menestyksen aikajakson. 

Ellet ole tähän mennessä pystynyt toteuttamaan sitä omaa juttuasi ja kokemaan elämääsi mielekkääksi niin mitään tuplattavaa ei tietenkään ole näköpiirissä, mutta aika on erittäin otollinen tuon oman juttusi löytämiselle. Innostuneisuus, virkeys ja hyväntuulisuus ovat varmimpia merkkejä osumisestasi oikeille apajille, mutta voidaksesi jatkossa omistautua omille kyvyillesi mitoitettuun elämään tulee sinun tämän jakson aikana pystyä tietoisesti luopumaan ehkä monistakin raskaiksi ja sisällöttömiksi käyneistä velvollisuuksistasi. Menestys seurailee jokaista innolla ja ilolla ottamaasi askelta tämän jakson kestäessä, joten pitämällä huolta että sinulla on joka päivä mahdollisimman hauskaa pääset pikkuhiljaa menestyksen makuun.

Ps. Minusta tuo 'joka päivä mahdollisimman hauskaa' kuulostaa kyllä enemmän jupeterimaiselta kuin saturniaaliselta. Saturnus sanoisi: - Voihan sitä elää kuin heinäsirkka jonkin aikaa, mutta pidä mielessä että tulee toisenlainen aika.

Mutta jos innolla siirrän puupinot ulkoa liiterin sisään ja jos innolla poimin kesän marjoja säilöön ja innolla kaivelen puutarhaani kuntoon ja yhtä innokkaalla ilolla odottelen talvea, niin mikäpä siinä. Työstä on hyvä löytää ilo! Muurahainenkin voi tehdä työtänsä tanssien ja laulellen.

Tämä oli jotenkin sekavaa tekstin luomista. Kurkistelin tuossa Tuija Uusitalon tulkintaa Saturnuksesta ja siinä oli mielestäni paljon hyvää sisältöä.

Tässä on hauska mielikuva siitä, miltä planeetat näyttäisivät, jos ne olisivat yhtä lähellä Maata kuin Kuu.

Saturnuksen persoonallinen fyysisyys

Jos luen jonkun tekstiä, niin mielelläni näen häntä myös fyysisesti, ainakin kuvan. Ja jos ystävystyy, haluaa tietää myös enemmän hänen todellisesta elämästään.

Jotakin tällaista koen myös astrologiassa eri planeettoja tai asteroideja kohtaan. Haluan nähdä tai tässä maallisessa olemuksessa haluan tietää myös planeettojen fyysisyydestä ja siitä miten ne käyttäytyvät. Mielikuvan kautta on hauska leikkiä myös sen suhdetta astrologiseen tulkintaan. Täytyyhan siinä olla jotakin yhteneväistä.

Kuva Ursan sivustolta

Miksi Saturnusta pidetään niin ankarana ja kriittisenä planeettana? Kun se kuitenkin ulkomuodoltaan näyttää niin kauniilta ja kutsuvalta. Sen rata kulkee Jupiterin tuolla puolen ja sen kulku Auringon ympäri kestää n.30 vuotta. Kulmineen se ehtii vaikuttaa astrologisesti ihmisen elämässä noin 2 kierrosta, parhaimmillaan kolme. Joten ihan varteen otettava voima se on!

Tiheydeltään Saturnus on Aurinkokuntamme pienin. Kuitenkin sen on onnistunut vetovoimallaan tuhota ja pitää mukanansa vanhaa sirpaleista kuutaan tai jopa useita. Onhan tulkittu, että joku Saturnuksen kuista on joutunut liian lähelle planeettaa, tuhoutunut, ja näemme sen jäännökset renkaina. Koska nämä suurimmillaan n.10 metrin lohkareet ovat osaksi jäätä, niin ne heijastuvat valoa ja värejä Saturnuksen ympärillä. Onneksi sen vetovoima pitää nämä järkäleet vierellään eivätkä ne sinkoudu avaruuteen. Siksikö planeetta on nimetty roomalaisittain Saturnukseksi, sadonkorjuun jumalaksi? Saturnuksen kulmien osuessa elämämme syntymähetken energioihin tapahtuu jotain terävämmin aistittavaa. Joudumme ajattelemaan kriittisesti tekemisiämme ja asenteitamme. Onko aika korjata jotakin, laittaa talteen tai syrjään? Taikka hyvissä kulmissa se vapauttaa, ei kuitenkaan sinkoutumalla johonkin tyhjyyteen, vaan näkemällä elämän kauneutta. Korjaat sitä mitä olet kylvänyt.

Miten Saturnuksen persoonallisuus eroaa muista planeetoista? Koostumukseltaan se on Jupiterin kaltainen kaasupallo ja toiseksi suurin planeetta. Saturnuksen ydin on niin kuuma, että se säteilee enemmän lämpöä avaruuteen kuin mitä se itse saa Auringolta, luin Wikipediasta. Siten se säteilee lämpöään eli energiaansa myös Maahan ja vaikuttaa. Saturnuksen erikoisuus onkin sen navassa. Aika hauska ajatuksena, että muiden planeettojen navat ovat kylmiä, kuten Maankin, mutta Saturnuksella se on kuuma, kuumin! Saturnus on kuumanapainen! Miten se on mahdollista? Saturnus on navoiltaan litteä ja sillä on navassaan pyörre kuin hurrikaani, jonka syntyä ihmetellään.

Väkistenkin tulee mieleen ihmisen solar plexus, napasakra, joka on ihmisen kehon eräänlainen voimakeskus ja jonka tulisi toimia hyvin, että jaksaisimme. Emme saa yliarivoida kuten ei myöskään aliarvioida itseämme. Esimerkiksi ihmisen tanssissa napa on keskeinen, liikkeet tapahtuvat sen ympärillä tai ainakin pitäisi tapahtua jo tasapainonkin vuoksi. Se on ihmisen keskipiste. Näkisin, että yhtä tärkeä se on planeetoillakin. Palatakseni Saturnukseen, saan mielikuvan planeetan itsevarmuudesta, sen voimasta hallita itseään ja ympäristöään. Samoin se tuottaa sitä hallinnan uskoa myös muihin. Tässä tullaan ehkä Saturnuksen astrologiseenkin ominaispiirteeseen. Saturnuksen kulmat muistuttavat usein siitä miten hallitset omia tunteitasi, tekemisiäsi ja arkeasi ympärilläsi. Löytyykö itsekuria ja itsekritiikkiä tai arviointikykyä? Oletko tasapainossa ympäristösi kanssa? Jos ei, niin ympäristö puuttuu elämääsi myrskyn lailla. Hurrikaani pysäyttää aina ajattelemaan elämisen arvoja ja toiminnan tärkeyttä.

Mitä vielä? Jo silmin nähtävissä ovat Saturnuksen kuuluisat renkaat. Galilei ne jo havaitsi teleskoopillaan vuonna 1610. Hän kirjoittikin, että Saturnus ei ole yksin vaan se muodostuu kolmesta kappaleesta tarkoittaen sillä renkaita. Jotkut olettavatkin, että kuita on ollut useampia, tai meteoriittejä, jopa pyrstötähtejä, jotka pirstoutuneena ovat jääneet Saturnuksen ympäri lillumaan. Renkaat on helppo eri sävyisinä erottaa. Renkaiden välissä on myös aukkoja. Kuitenkin Saturnuksella on omia kuita kiertämässä sitä renkaiden kera sulassa sovussa. Niitä on löydetty vuoteen 2012 mennessä 62 kappaletta. Ja esimerkiksi niistä Rhealla on ehkä myös omat rengasjärjestelmänsä.

Suurin Saturnuksen kuu on Titan, joka on meidän omaa kuutammekin isompi. Kerrotaan, että Titan on ainoa kuu Aurinkokunnassa, jolla on oma kaasukehä. Siis aika mielenkiintoinen persoona on Saturnus kaikkinensa! Suhdetoimintaplaneetta kerta kaikkiaan! Sosiaalinen priimus!

Poimin näitä tietoja Wikipediasta ja Markus Hotakaisen Tähtitaivas-kirjasta, mutta viljellen mielikuvia omasta vilkkaasta päästäni.

Tässä lisää Saturnuksen kuista

Mitä sisältöä progressiivinen Kuu edustaa eri huoneissa?

Kuun progression ylittäessä akseleita on eräänlainen ponkaisu elämässä johonkin uuteen tai vähän vauhdikkaampaan eteenpäin menoon. Ainakin se sitä osoittaa.

Auringontähti 

Minulla on edelleen Johanna Karpovin kirja silmieni alla progressio-asioissa. Jotakinhan ymmärränkin jo näiden sektoreitten eli huoneiden merkityksestä. Tutkiskelen tätä verraten omiin kokemuksiini viimeisten vuosien pohjalta ja katson kuinka se kaikki pitää paikkaansa. Vai pitääkö? Joten lyhyesti poimin huonevaikutteita Johannan kirjan sanoin ehkä käyttäen vähän myös omaa mielikuvaa niihin. Nyt täytyy huomioida, että tuo huone-asia on vähän venyvämpi suhteutettuna sinne omaan syntymäkarttaan, jossa huonekoko määrittyy käytetystä ohjelmasta. Jossakin tapauksessahan huone voi käsittää montakin merkkiä. Joten nämä tulkinnat ovat myös aika joustavia.

Nousumerkin kohtaa eli Asc-akselia ylittäessa Kuu osoittaa merkkinsä kanssa jotain uutta, joka kehittää oman persoonan kasvua. Minän huoneessa 1 jokin heijastuu myös katsojiin sinussa, huomaavat muutoksen, minkä sinä itse tunnet sisimmässäsi, ja on kutkuttava olotila. Onko?

- No olihan minulla ainakin, kun tuolloin pääsin pitkästä aikaa opiskelemaan kunnolla, oli järistyttävä olotila, koska totesin, että enhän minä ihan tyhmä olekaan. Se on jo aikamoista!

Talouden ja voimavarojen huoneessa 2 kokeillaan niitä lahjakkuuksia, joita esim. edellä on löytynyt.

- Ja totta! Silloinhan lähdin kokeilemaan oppimaani työmarkkinoille.

3. huoneeseen, elämään sopeutumisen ja arjen alueeseen tulee mukaan lähiympäristö ja sosiaalinen kulttuuri, Johanna löytää siihen myös peruskoulun.

- Miksipäs ei, sillä 7-vuotiaana aloitetaan peruskoulu, Minulle tässä tilanteessa vanhempana juuri peruskoulusta löytyi se oma vakituinenkin virka. Aika osuvaa.

4.  huoneessa, kodin huoneessa, panostetaan perheeseen ja rooliin yhteisössä. On ylitetty IC eli kodin akseli.

- Itselläni Kuu johti elämäni edistyksellisyyttä Oinaan merkissä ja tietyllä lailla minusta tuli perheen pää, koska mieheni oli jo eläkkeellä, pienellä sellaisella ja sairasteli jo paljon. Otin johdot käsiini kuitenkaan unohtamatta sitä, että jokaisen tulee saada hallita tavalla tai toisella omaa elämäänsä. En ottanut siis ohjaksia kovin lujasti käsiini, mutta turvasin perheeni olotilan. Ennen kaikkea hallitsin myös omaa elämääni.

5. huoneessa, luovan voiman ja innokkuuden huoneessa yksilö vahvistaa omaa identtiteettiään, osallistuu ympäristön tapahtumiin omilla ideoillaan ja 'pelaa' (löytää Johanna siihen). Tätä voisi tulkita monella tavalla. Se pelaa joka ei pelkää esimerkiksi.

- Itselläni tämä oli Härkä-merkin aluetta ja mietin usein jo tulevaisuutta ja perheen turvallista olotilaa. Uskalsin jo enemmän toteuttaa omia ideoitani ja omaa tahtoani, myös täyttää omia toiveitani. Ehkä annoin myös omalle luonnolleni vallan. Luova voima kukoisti tuolloin.

Työn ja velvollisuuksien huoneessa 6 tulee esille sairaudet ja puhdistuminen, asioiden järjesteleminen, peräytymistä sosiaalisista piireistä, esillä esim. kotityö ja kaikki konkreettinen työ ja palveleminen.

- Minun Kuukarttani edistyksellisyys tapahtui edelleen Härässä ja todella oli sairauden ohessa jonkinlaista työpainon tai -arvon vaihtamista. Kotona oleminen vaati enemmän ja jouduin tekemään erinäisiä järjestelyjä, jotta kaikki toimisi. Turvallisuutta joka taholla.

Huoneessa 7 käsitellään ihmissuhteita ja parisuhdetta. Usein tässä on esillä ihmissuhteiden muutokset. Esille nousee uusi sosiaalinen yhteisö.

- Kaksosissa todellakin minun täytyi panostaa perhe-ja sukupiiriin, hoitaa siihen liittyviä asioita. Etsiä apua ja muutosta elinympäristööni. Ihmissuhteiden merkitys muuttui.

Huone 8, menetysten ja uudistumisen aluetta. Johannan mukaan progressiivisessa Kuun merkityksessä tässä korostuu suhde toisen kehoon, tunteiden ilmaisua ja tunteiden puhdistamista, perinnön hoitamista ja yhteisten asioiden hoitamista.

- No joo. Olen yhteisen omaisuuden 'huoltaja' eli haltija. Kyllähän se teettää. Olen oppinut tuntemaan tätä huonetta myös 'uuden nahan luomisena', jota ehkä jatkan tässä samassa huoneessa, mutta Leijona-merkissä.

Huone 9, totuuden etsimisen ja korkeamman koulutuksen alue. Tässä korostuu oppi toisten ajatusmaailmasta, halua etsiä 'toisen maailmaa', oppia laajemmin tuntemaan ihmistä ja maailmaa. Tässä korostuvat myös pitkät matkat (myös henkiset matkat, näkisin) ja yliopisto.

- Tähän huoneeseen siirtyessä Kuu onkin jo Neitsyt-merkin huomassa. Tämä on tulevaa hetkeäni. Kaipaan päästä mukaan muiden maailmaan, laajempaan lukemiseen ja ajatteluun, tutkimiseen. Ja toivon, että viimeistään tässä minulla on aikaa ja halua paneutua filosofian ja kirjojen maailmaan ja jättää jotain muuta sivuun. Ihmettelenkin näitä vuosia, koska en vain ole osannut tarttua tuollaiseen. Pakerran jotain numeroleikkejä ja japanilaista ristikkoa ym. sellaista, saatan lukea todella kevyttä kirjallisuutta ja laittaa vähänkin ajattelua vaativan syrjään.

Elämäntarkoituksen huoneessa 10 korostuu julkinen kuva, ja yhteiskunnan säännöt tulevat vastaan.

- Tuolloin olenkin jo aika vanha. Varmaankin kiroilen yhteiskunnan koukeroita ja yritän etsiä apua itselleni. Pakko liittyä eri yhdistyksiin, jotka koskevat tiettyä ihmisen heikkoa fyysisyyttä. Edessähän on MC eli työn akseli. Kai sitä pitää vanhaa jättää ja kulkea hitaammin. Ja miettiä mitä varten vielä elää...

Huoneessa 11 on erillaisuuden kunnioittaminen ja sosiaalisen luovuuden alueella luomme identtiteettiä yhteisössä vahvemmaksi tai toisenlaiseksi. Tässä korostuu yhdistystoiminta ja yhteistyö.

- Vieläköhän sitä kailottaa jossakin toiminnassa, jos ei muuten niin puhumalla tai kirjoittamalla? 

Huone 12 on taas valmistautumista uudelle kierrokselle. Esillä on mielen sairaus tai puhdistautuminen. Yleensä henkinen terveys ja olotila korostuu tässä. Usein vetäytyminen yksinäisyyteen kuuntelemaan omaa sisintä. Tätä huonetta Johanna kutsuu myös oman mielen 'vankilaksi', jossa käsitellään myös salaisimmasta salaisimmatkin, osin ne piiloon työnnetyt asiat.

- Tässä vaiheessa ollessani jo kolmannella Kuun edistyskierrolla minun onkin varmaan jo vuoro hiljentyä ja vetäytyä. Vielä voi olla aikaa korjata tai siivota itsen pimeitä puolia, joka voi saada uudenlaista eloa jälleen huoneessa yksi Kuun lähtiessä uudelle kierrokselleen.

Mille ihmeen kierrokselle!? Kuuhan fyysisesti kiertää koko ajan Maan ympäri. Siis en vain osaa ihan vielä tätä kaikkea sulattaa. Mutta tähän olen tätä kirjoittanut ja toivottavasti joskus vähän viisaampana tai asia välähtäneenä tätä sitten silmäilen. Toisaalta...olen tässä näin ollen tehnyt itselleni astrologista 'povausta'.

Slow dancing with the Moon - Dolly Parton (Hidas valssi Kuun kanssa)