tiistai 16. elokuuta 2016

Plutonimaista mietiskelyä

Olen joutunut pysähtymään oman olotilani puimiseen. Ja ihmekös, kun on Pluto neliö MC.

Sen haluan jättää kuitenkin vähän taka-alalle ja irvailla asioita Pluton kustannuksella, ei kuitenkaan ihan totisena. Tällainen tutkiskelu juontaa karttani Pluto yhtymä Saturnus -kuviosta, uskoisin. Se on tosin aika löysä, 6 asteen erotuksella, mutta siinä keskellä palaa Vestan tuli, Leijonassa kaikki. Tämä kuvio on varmaankin karttani syvätonkijan, itsekriittisyyden, epäilijän ja jopa kyynisyyden alkulähde. Joten antaa tulla! On hyvä joskus vain paahtaa tulemaan.

Millainen olisi hallitsija, joka taitaisi astrologian? Osaisiko hän astrologian pohjalta hallita hyvin maatansa? Vai osaisiko hän käsitellä paremmin ihmisiä omaksi hyväkseen saadakseen valtaa ja kunniaa? Ja unohtuu, että hänen pitäisi olla enemmän palvelija. Tätä voisi kysyä kaikki astrologian harrastajat omassa pienessä piirissään. Minäkin tässä. 

Eikö usein hallitsijat olekin aivan tietämättömiä astrologian perusteista, onneksi? Eikö juuri heillä olekin neuvonantajana astrologi, se takapiru tai uskottu neuvonantaja. Ja hänkin voi manipuloida omaksi hyväkseen hallitsijaansa tai toisessa tapauksessa kasvattaa häntä hyvään. 

Ajatella, jos politiikkomme olisivat astrologeja. Tai papit? Luottaisimmeko heihin? Vai ajattelisimmeko, että nyt he ymmärtävät kansaa ja tilanteita?

Tekeekö astrologia ihmisestä paremman? Vai pahemman? 


Tosiasiana pidetään sitä, että itsetietoisuus oli tärkeä askel ihmisen älyllisessä kehityksessä. Ja yhä on, olisi. Kuinka moni edes ymmärtää, mitä itsetietoisuus on? Kuka välittää tai yrittää ymmärtää? Jos itsetietoisuus johtaa älykkyyteen, miksi sitä ei opeteta enemmän, puhuta siitä enemmän? En minä sellaisesta ole koulussa koskaan kuullut. Vai onkohan se joskus vilahtanut opetussuunnitelmien teksteissä? Itsetietoisuus, itsetuntemus, tajunnallisuus. Itsekritiikkiä on kyllä opeteltu pienestä jo, ja annettukin lapselle valta katsoa ja osoittaa edistymisensä ja puutteensa itse. Joskus mietin, onko se liikaa lapselta vaadittua.

Astrologian parissa kuulen usein lauseen: - No kyllähän minä itseni tiedän, mutta olisi kiva tietää tulevaa.
Kuinka vaikeaa onkaan pysähtyä itsen äärelle! Nenä mennä viipottaa aina eteenpäin parempaa toivoen.

Edelleen voitaisi kysyä, onko älykkyys hyvää?  Mielestäni sillä tehdään yhtä paljon pahaa kuin hyvääkin. Yhden usko hyvään on toisen näkemys siitä paha. Olen seurannut suurella mielenkiinnolla TV:n sarjoja Englannin Ruusujen sodista, samalla aiheesta myös kirjoja lukien. Hyvän ja pahan taistelua eri näkökulmista! Kunnian ja vallan, periaatteiden ja ylpeyden taistelua! Ja jokainen on uskonut taistelevansa hyvän asian puolesta. Jokainen uskoi kuoleman olevan suurta sankaruutta!

Astrologian pääpaino on itsetuntemuksessa. Jotenkin näkisin, että se on käsi kädessä itsetietoisuuden kanssa ja jopa tajunnallisuuden kanssa. Olen opiskellut astrologiaa tässä vuosia. Olenko tullut paremmaksi vai olenko tullut huonommaksi? Onko jotain tajuttu enemmän tai jätetty huomaamatta? Pelkään, että yksi uusi kiinnostus on aina poissa jostakin toisesta asiasta.

Ainoa asia mitä astrologian opinnoista olen ymmärtänyt saavani, on tasapainoisuus... ehkä, eli ymmärtämisen laajentuminen, eri näkökulmien huomioonottaminen. Tasapaino itsen tekemisen, toimimisen ja uneksimisen kanssa suhteessa ympäristöön. Mitenkähän lukijani tämän ymmärtäisi? Miten oman tilansa tässä?

Sanotaan, että Pluto ravistelee sisintä myöten silloin kun henkilö, yhteisö ja ihmiskunta on kulkemassa väärään suuntaan. Taivaalla seilaileva möhkyräkö sen tiedostaisi?! Ei. Vaan ihminen älykkyydessään on luonut sille tällaisen mahdin. Pluto on ihmisen mielikuvan arkkityyppi, kuten muutkin planeetat omalla merkityksellään. Kuten ihminen yrittää ulottua aina vain laajemmalle ajattelussaan, niin Pluto tuolla kaukana luo sille symbolin ja kiinnekohdan. Se muistuttaa meitä jostakin syvemmästä ja uudistuvasta ajattelutavasta, jolla voisimme saavuttaa ehkä oman henkisen kasvumme tai jopa yhteisön kasvun mahdollisuuden.

Astrologinen teksti on täynnä ohjeita, neuvoja, vinkkejä, varotuksia ja ennen kaikkea lauseita, joita jokaisen kuitenkin jossakin elämän vaiheessa kannattaa pohtia. Jos emme kuuntele vanhempiamme , lapsiamme tai politiikkoja. Jos emme kuuntele pappia tai terapeutteja. Jos emme kuuntele muuta kuin lukemalla viikkolehtien horoskooppeja tai tutkimalla astrologiaa, niin onhan sekin jotakin. 

Minulla on vieressä Ulla Palomäen Pluto-kirja. Ajattelin, että katselen sivuilta Pluton oppia Ullan tulkitsemana. Se jäikin koskemattomana tuohon viereen. Tuli toisenlaista purkausta, ehkä paatosta tai toisenlaista törkyä mielen syövereistä. Hyvä juttu näinkin ottaa etäisyyttä arkipinnan olotilasta Pluton ohjaksissa harmaan kylmänä sadepäivänä. 

Minulla on ollut Pluto neliössä MC:hen jo pian kaksi vuotta ja on tämän vuoden loppuun. Ja totta on, että olen miettinyt kovastikin, että mitä ihmettä olen tässä maailmassa tekemässä ja mitä varten. 

Luen siis taas uudelleen tottuneemman astrologin tulkintaa astro.fi -sivustolta tästä kuviosta ja lihavoin niitä sanoja, jotka sopivat neuvoiksi tähän omaankin elämäntilanteeseeni ja varmaan monen muunkin:

"Tällä jaksolla menee monelta naama vakavaksi, sillä nyt mitataan sosiaalista asemaasi suhteessa laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Sinulla on oma tehtäväsi suuremmassa kokonaisuudessa. Tätä tehtävää suorittaessasi voit tuntea todella eläväsi myös töitä tehdessäsi, ja silloin urallasi tapahtuu myös jatkuvaa edistymistä. Niiltä osin, kun tuo kehitys on pysähtynyt, osoittaa luonto sinulle kaapin paikan tämän transiitin kuluessa. Joskus suhteettoman koviltakin tuntuvilla vastoinkäymisillä on lopulta vain hyvin rakentava tarkoitus sosiaalisen asemasi kannalta. 


Koska tämä on avautuva neliö, jättää Pluto sinulle mahdollisuuden hampaat irvessä taistella ongelmia vastaan ja olla näkemättä, mistä todella on kysymys. Voit siis kieltäytyä luopumasta kehityksesi vastaisista tehtävistä ja jatkaa puurtamista sinulle kuulumattomien asioiden kimpussa, jolloin vastahanka jää pysyväksi ja tekee elämästäsi kohtuuttoman raskasta. Uskaltaessasi hyväksyä vastoinkäymiset merkkinä väärästä suunnasta tai vääristä toimintatavoista tulevat asiat korjaantumaan, eivät välttämättä ihan kivuttomasti, mutta kuitenkin.



Samanaikainen sulkeutuva neliö keskiyölle pakottaa sinut näkemään, kuinka paljon ulkoisia ja todellisuuden vastaisia malleja olet rakentanut kodin ja perheen ympärille. Nyt eivät voimasi riitä raahaamaan mukana mitään valheellisia turvallisuuden muotoja. Jos olet rakentanut sisäisen turvallisuutesi puolison, lasten tai asunnon varaan, tulee otteesi nyt kirpoamaan. Tässä vaiheessa sinulta ei kysytä yhtään mitään, vaan luopuminen tapahtuu monien yhteensattumien summana, joiden edessä olet voimaton. Kaikki mikä on rakentunut rakkauden ja ilon ympärille, tulee tietysti säilymään ja entisestään lujittumaan. Mitään pelättävää tässä ajassa ei siis todellisuudessa ole vaikka se varmasti tulee pelottavalta tuntumaan.

Sinun valintasi ratkaisee onko menetyksistä hyötyä vai haittaa tulevalle elämällesi. Kieltämällä tapahtuvat muutokset ja taistelemalla niitä vastaan osoitat oman kypsymättömyytesi ja tapahtumat jäävät pitkäksi aikaa painamaan mieltäsi. 


Jos pystyt pelosta ja tuskasta huolimatta luottamaan luonnon suureen viisauteen ja hyväksymään vaikeatkin tapahtumat tulet saamaan kaiken menettämäsi moninkertaisesti takaisin transiitin mentyä ohitse."


Tuo ei ole aivan helppotajuisinta tekstiä! Hyvä kuitenkin pysähtyä noiden lauseiden ääreen! Joku on pohtinut mitä kirjoittaa tai sitten antanut herkän intuition suoltaa sanoja, kuin lahjana toiselle. Ne voivat olla tarpeen jollekin. Minullekin! Kiitos! En usko, että tässä on tarkoitus manipuloida kenenkään ajatusmaailmaa, saada kunniaa tai valtaa. Uskon, että kritiikkiä tulee ja kiitosta vähemmän. Totesin kylläkin astro-foorumilla, että ihmiset kiittävät, kunhan joku vain jotakin sanoo jollekin. Sanat ovat tärkeitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tosi iloinen kommenteistasi!