Blogikirjoittelemista viisi vuotta!

Oli syy ostaa kukkia pöytään! Kaksi ruusua 5-vuotiaalle ruusublogilleni. Sen oikea syntymäpäivä on kuitenkin vasta 9.1.

Kun kerran astrologiaa harrastan, haluan käydä tämän blogin sivulla läpi blogin syntymäkarttaa ja myös auringonpaluukarttaa sille. Vähän katsella menikö homma kuten syntymkartta näytti ja mitä tulevaa sillä olisi blogille tarjota. Samalla se on myös ruusutarhani kartta, sillä siitä hetkestä päätin perustaa ruusutarhani. Ja nythän se on jo aika laaja, jopa 70 ruusupensaslajia kasvamassa ja ensi kesäksi olen tilannut lisää.

Kirjoittaa blogia, blogeja jopa, näin pitkään ja aika vilkkaasti, on aikamoinen sija jo arkipäiväisessä elämässäni. 

Minulle se on ollut tervetullut vuorovaikutustapa täällä pikkukylän metsämaisemissa. Tai oikeammin se on jonkinlaista muistojen keräämistä ja elämisen purkua, keuhkorakkulan puhaltamista. Muiden blogien lukemisesta saa aina sitten uutta oppia ja pontta. Meitä on aikamoinen porukka! Kaikkea ei ehdi lukeakaan.

Ruusutarha, kissat, astrologia ja kahvila! Aikamoinen aihepiiri. Ja ruusuista tämä kaikki alkoi.

Tässä kartta, jonka syntymäpäiväksi tuli se ensimmäinen blogisivu "Miksi juuri ruusu". Ehkä myös kartta siihen jotenkin vastaa. Transiitit ovat tuossa vanhoja, joten niistä ei tarvitse välittää.

Eräs astrologiystäväni antoi siihen tällaisen kommentin: Tuo luku 9 on itelle ainakin Pluton ja Marsin luku, muutoksen luku ja myös jäähyväisten luku ja jos oikein olen ymmärtänyt niin kirjoitat blogissasi unelmasta (Merkurius sekstiili Neptunus, joka toivottavasti toteutuu tulevaisuudessa, Merkurius neliö Uranus-Jupiter)jonka haluat toteuttaa eläkkeelle jäätyäsi.

Eli jäähyväisiä ja samalla valmistautumista uuteen. Mielen työstämistä monelta kantilta Ruusutarhan suojissa.

Siis aika itsekeskeiseltä tuo homma näyttää kartalla. Itselle kaikkea enimmäkseen kirjoittelinkin saadakseni itseni liikkeelle ja pysyäkseni pystyssä. Mieheni todella kuoli keväällä 2011 pitkän ja monen sairauden jälkeen. Loin ruusutarhaa mieheni muistolle. Sittemmin huomasin, että ruusutarha auttoikin minut pystyyn. 1. huone on täynnä voimallisia planeettoja ja Kuunsolmu askendilla. Oli pakko tarttua maanläheiseen toimeen (Kauris), vaikka resurssini kaikkeen olivat aika rajalliset (neliöt Saturnukseen) jo taloudellisista syistä. En edes tiennyt vielä pystyisinkö tässä asumaan. 

Kauris-voittoisesti olen sekä blogiani että ruusutarhaani hoitanut. Totuudellisesti. Vastuullisesti, tietoa jatkuvasti etsien ja tutkien, kirjoja lukien, toisista blogeista oppia ottanut. (Uranus yhtymä Jupiter). Rakkaudellakin (edellisten planeettojen kolmio Venukseen). Kameraanikin olen parhaani käyttänyt. Mitä ihmettä kaikella tällaisella sitten tekee? Mitä varten se on? Sanotaan, että tärkeintä ei ole se mitä on saavuttanut, vaan se prosessi jossa rakentaa jotakin. On kiinni elämässä!

Silloin oli Kuu Kaloissa. Kuin myös omalla juurikartallani. Tunteiden kautta kaiken kylvöä! Kun blogini ja ruusutarhani alkuvauhti oli parhaimmillaan, progressiivinen Kuu oli Oinaassa. Nyt se on Härässä, joten turvallisin mielin olen tähän kaikkeen paneutunut ja nyt asettunut. Olen siinä kiinni, koukussa ja hyvillä mielinkin. Pysyvyyttä tarvitaan ja maata jalkojen alle! Härässä se on tulevat kaksi vuotta. 

Otin Auringonpaluukartan tähän: 

Ruusublogini kuin myös ruusutarhani yllä olevalla kartalla näyttää jo suuntautuvan enemmän ulospäin vaikkakin haasteellisella tavalla. Ascendenttina Jousimies ja MC:lle sijoittuu T-risti, kuten myös Saturnus siihen yhtyneenä. Se mitä puutarhassa touhuan ja blogissa kirjoitan, on vastuullisempaa, kriittisen silmän alla. Sallia puutarha ja koti avoimeksi yleisölle (Mars oppositio Jupiter), ei ole helppo juttu. Työtä riittää. Kuulun kaiken ohessa Avoimiin puutarhoihin, Suomen Ruususeuraan ja lisäksi lähdin mukaan kanadalaisten ruusulajien koeviljelykseen. Kahvilani auki edelleen kesäisin. Toivottavasti jaksan ja viihdyn siinä tulevanakin kesänä. Onhan Uranus kolmiossa Jupiterin kanssa sekä Aurinko kolmio Kuu. Rosengard-asteroidi sekä Diana (arkkityyppini) ovat yhtyneenä turvallisesti Härässä ja ihan sopivassa huoneessakin. Diana metsäkauriineen on puutarhani todellinen kuningatar (luonto itse). Itse olen haltija.

VOI PETO!!! Tuossa edellä olen kuvannut viime vuoden Auringonpaluukarttaa. Eräs tarkkanäköinen ystävä sen huomasi. Kiitos hänelle. Mutta annan edellisen tulkinnan siinä olla, koska sen viesti pitää paikkaansa edelliskesältä. Nyt tulevaan, eli tuo kartta yllä on tulevan Auringonpaluukartta vuodelle 2016.

Ja mikä muutos! Siis sekä ruusublogini että ruusutarhani avautuvat yhä enemmän yleisölle! Eikä ihme. Olen tutustunut niin moniin ruusuhulluihin puutarhureihin. Ascendenti on Rapu. Kodissanihan tätä kaikkea ylläpidän, omassa pesässä. Onhan sekin kasvussa tavallaan remonttien myötä.

IC:n kulmalla on tosin nyt Aurinko-energiani Kauriissa. Myös Pallas-Athene. Taidan tarvita tuota energiaa rutkasti ensi kesänä ja tulevana vuotena. Innostuksestahan sitä saa. MC laajentuneessa Vesimies-energioissa. Rosa-asteroidi Kaloissa. Ei kai taas tule märkä kesä!?

Rosengard esillä kovasti, Leijonassa. Diana-kuningattareni yhtymässä Marsiin. Voi tulla vipinää ensi kesänä. Sekä blogiini että ruusutarhaani.

Haasteita elämässä pitää olla! Pelko pois! Olla olemassa ihmisenä muiden joukossa, on hyvä tunne.

Astrologinenkin näkökulma näyttää kahta valintaa: Jos hirvittää, niin lopeta! Jos haluat sisältöä enemmän elämään, niin jatka. Minä jatkan.

PS. Eipäs silti! Blogini Marsin kyydissä täyttää vuosia pikkuisen aikaisemmin, nimittäin 4.1. Mutta vain 4 vuotta. Onhan siinäkin jo ikää. On oppinut seisomaan, kävelemään ja jopa juoksemaan! Puhumaankin! Oppia monenmoista... Onnea sillekin!

Mitä on elämän hallinta?

Puhun hetken omasta transiittitilastani kartalla, sitten haluan Millerin äänen esille.

Työnakseli piirtyy kartalle sen hetken mukaan, kun aurinko on korkeammalla, on keskipäivä ja pitäisi olla silloin pirteimmillään. Itselläni on joulukuun ehkä vaikuttavin transiitti Marsin yhtymä MC:lle. Ja aikahan on tietenkin minulle se pirtein!! Yöihmisenä minulle tämä kaamos on jotenkin aina ihan omaa aikaa. Saan käpertyä omaan tilaan ajatuksieni ja tekemisieni kanssa. Ja silloin luovuuteni virta on voimakkain. Joten hyvin oikeaan hetkeen tulee tuo työn transiitti. Minulla on tosiaan monta sisältöä 'työn alla'. Kiitos transiitin lähettämästä energiasta!

Yksi työ, missä harjoittelen, on horoskooppien tekemistä taas tonttumaiseen tapaani, Joulu(astro)kalenterini tuolla ruusublogin puolella. Ehkä haluan sillä vähän herättää toisenlaisiakin ihmisiä miettimään, mitä taivas tarjoaa ja esittää taivaanmerkkien symboliikkaa. Olenhan Jupiter Jousimies 1.huoneen edustaja.

Sivu on tässä!

Minulle jo nuorena Henry Miller oli tärkeä, vähän kuin sielunkumppani. Löysin hänestä jotain aivan muuta kuin tunnetun 'huorapukin'. Löysin hänestä maailmoja ymmärtävän ja hyvin luovan ja syvällisen persoonan. Luin tässä hänen ylistyksensä inhimilliselle ja vielä turmeltumattomalle Kreikalle, jossa hän syventyy muutenkin maailman tilaan ja luovaan alueeseen ihmisessä maailmansodan alla. 

Minulle tuli halu tuoda se tähän tilaan, liekö tuossa tämän mielentilan luojana Marsin yhtymä myös Neptunukselleni ja Saturnuksen avautuva sekstiili Neptunukselle, löytää yhteys jonnekin kosmiseen tiedostamattomaan tilaan, jossa on viesti minulle ja voi olla toisellekin. Elämme aina jonkinlaiseen verkostoon kytkettynä sekä menneeseen ja tulevaan. Kumpikin tärkeä. Siksi haluan tämän Millerin tekstin tähän. Se on ajankohtainen ajatelma nytkin.

Miller, Marussin kolossi, 1941: "Minä tiedän nyt millainen maailma on, ja tietäessäni minä hyväksyn sen, sekä hyvän että pahan. Minä olen huomannut, että luova elämä merkitsee yhä epäitsekkäämpää ja epäitsekkäämpää elämää, sitä että elää enemmän maailmaan, samastaa itsensä kanssa ja siten vaikuttaa sen ytimeen, niin sanoakseni. Taide niin kuin uskontokin, siltä minusta nyt tuntuu, on  vain valmistautumista, vihkiytymistä elämän tapaan. Päämäärä on vapautuminen, vapaus, joka merkitsee suuremman vastuun ottamista. Tuntuu turhanpäiväiseltä ja viivyttävältä jatkaa kirjoittamista sen jälkeen kun on ilmaissut itsensä. Minkä tahansa ilmaisun muodon hallitsemisen täytyi välttämättä johtaa äärimmäiseen ilmaisuun - elämän hallitsemiseen. Siinä valtakunnassa jokainen on ehdottoman yksin, kasvotusten itse luomisen elementtien kanssa. Se on kokeilu jonka lopputulosta kukaan ei voi ennustaa. Jos se onnistuu, se vaikuttaa maailmaan ja tavalla josta koskaan ennen ei ole tiedetty."

Tämän voi ymmärtää ehkä hyvin monella tavalla. Mutta minulle keskeistä oli tuo "elämän hallitseminen". Miten olisi, jos jokainen voisi hallita omaa elämäänsä tasapainoisesti ottaen ja antaen, ei olemalla enemmän puolella ja puolella? Syntyisikö siitä myös hallintaa Maapalloammekin kohtaan? Syntyisikö siitä toisenlainen ihmiskunta? Kuinka vaikeaa on kuitenkin hallita omaa elämäänsä omien mielitekojen, pelkojen ja turhaumien keskellä.